Musikaalielokuvat kuuluvat elokuvamaailman suosituimpiin elokuvatyyppeihin. Niitä tehdään sekä aikuisille että lapsille. Kyseessä on elokuvan historian yksi vanhimmista genreistä. Luonnollisesti mykkäelokuvat ovat vielä vanhempia. Musikaalit alkoivat kehittyä samaan aikaan, kun ääni tuli elokuvaan 1920-luvun lopussa. Musikaalien kultakausi ajoittuu 1930-1960-luvuille, vaikka yksi maailman tunnetuin musikaali, eli Sound of Music, sai ensi-iltansa vuonna 1965 ja nousi välittömästi suureen suosioon.
MUSIKAALIELOKUVAT YHDISTÄVÄT MUSIIKIN JA ELOKUVATAITEEN
Musiikkielokuva yhdistää musiikki- ja elokuvataiteen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tämä tuo elokuvan äänimaailmaan ja dialogiin aivan omanlaisen ulottuvuutensa. Musikaaleissa musiikin laulun avulla kuljetetaan elokuvan juonta eteenpäin ja luodaan tunnelmaa. Elokuvahistoriassa musikaalit kuuluvat suosituimpiin lajityyppeihin, erityisesti Hollywood-elokuvissa. Nykyään musikaalit eivät enää ole yhtä suosittuja kuin kultakaudellaan, mutta ne edelleen nauttivat suosiota kaiken ikäisten katsojien keskuudessa.
Musiikkielokuvia on kahden tyyppisiä. Backstage-musikaaleissa tehdään selvä ero elokuvan tarinankerrontaan ja musiikkikohtauksiin. Integroiduissa musikaaleissa näyttelijät laulavat spontaanin oloisesti kohtauksissa. Kumpikin lajityyppi on edustettuna myös nykyelokuvissa, joskin integroitujen musikaalien kultakausi ajoittui elokuvan alkuvuosikymmenille. Nykyään backstage-musikaalit ovat suositumpia, mutta säännöllisin väliajoin tehdään edelleen integroituja musikaaleja ja ilmestyessään ne yleensä ovat loppuunmyytyjä elokuvateattereissa.
MUSIIKKIELOKUVA RAKENTUU MUSIKAALIEN VARAAN
Musikaalielokuvat rakentuvat olennaisilta osiltaan musiikkiesityksien varaan. Musiikkiesitykset koostuvat musiikin ja laulun sekä tanssin yhdistymisestä keskenään. Ne vievät elokuvan juonta eteenpäin ja antavat myös erityisen tunnelman elokuvan tarinalle. Musiikkiesityksien avulla luodaan sanoinkuvaamatonta kuvaa tunteista ja merkityksistä, joita elokuvan avulla haluaa tuottaa katsojille. Musiikillisesti ja koreografisesti saadaan välitettyä tunnelmaa, jonka luominen puhe-elokuvan keinoin voi olla lähes mahdotonta.
Musikaalielokuvat pitävät sisällään paljon erilaisia elokuvia. Niitä tehdään sekä lapsille että aikuisille ja aiheita on niin komediallisia kuin vakaviakin. Suosittu musikaalien alagenre on romanttiset musikaalit. Rakkaustarinat sopivatkin erityisen hyvin kerrottaviksi musiikin ja tanssin keinoin. Erityisesti rakkausmusikaalit ovatkin olleet katsojien suosikkeja aina Broadway-musikaaleista alkaen. Musikaaleista puhuttaessa onkin hyvä muistaa, että sanalla voidaan tarkoittaa sekä elokuvaa että näytelmää.
MUSIKAALIT OVAT USEIN DRAMAATTISIA
Musikaalielokuvat ovat dramaattisia ja usein hieman yliampuvia kohtauksiltaan. Juuri tämä yliampuvuus, joka luodaan dramatiikan keinojen avulla, tekee musikaaleista erityisen kiehtovia ja intensiivisiä seurata. Musikaalien katsomista voi verrata Wall Streetin sijoitusmaailmaan, jossa pörssikurssit sahaavat ylös ja alas suurilla näytöillä. Musikaalit perustuvat suurten tunteiden kokonaisvaltaiseen ilmaisuun laulun ja tanssin avulla. Tässä mielessä ne ovat lähempänä teatterinäyttelyä kuin perinteistä elokuvaa.
Musikaalielokuvissa ja näytelmissä hyödynnetään onnistuneesti ylenpalttisuutta kohtauksien dramaturgisena tehokeinona, kuitenkin niin, että ylenpalttisuudesta ei tule liiallista, joka puolestaan helposti rasittaa katsomiskokemusta. Musikaalielokuvissa tunteisiin vetoamisesta hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Sound of Music -elokuvan Gretlin, jota näytteli Kym Karath. Karath nousi tuolloin elokuvan suosituimmaksi tähdeksi ollessaan vasta 7-vuotias.
MUSIKAALIELOKUVAT KOMEDIASTA DRAAMAAN
Monet musikaalielokuvat ovat romanttisia elokuvia. Romantiikka ei kuitenkaan ole mikään ainut genre musiikkielokuvien laajassa kirjossa. Musikaaleja on komediasta draamaan. Hyvin suosittuja ovat myös piirretyt ja animoidut musikaalit, joista voidaan mainita esimerkiksi klassikkomusikaali Catsista tehty animaatioversio ja Disneyn musikaalianimaatiot, kuten Aladdin elokuva vuodelta 2019. Musikaaleissa merkille pantava yksityiskohta on se, että lapset ovat niissä usein pääosissa yhdessä aikuisten kanssa.
Monissa tunnetuissa musikaaleissa lapsilla on tärkeitä rooleja. Lapset ovatkin olleet tähtinä joissakin kaikista tunnetuimmissa musikaalielokuvissa, kuten Ihmemaa Ozissa (1939), Maija Poppasessa (1964) ja tietysti West Side Storyssa (1965) sekä monissa muissa.
Musikaalielokuvat ovat lähes sadan vuoden ajan ihastuttaneet ja koskettaneet näytelmälavoilla ja elokuvateattereissa. Kaikista tunnetuimmista musikaaleista on tehty sekä näytelmä ja elokuvaversiot. Perinteisesti näytelmäversiot tehdään ensin ja ne innostavat elokuvaan, mutta kehitys on mennyt useasti myös toisinpäin. Musikaalit ovat näyttelijöille haasteellisia ja vaativat monenlaisia taitoja. Näyttelytaitojen lisäksi musikaalinäyttelijöiltä vaaditaan erityistä lahjakkuutta laulussa ja tanssissa.